pelon kohtaaminen

Me elämme maailmassa, jonka keskellä on monia pelon aiheita. Pelot ovat osa arjen elämää, jotka meidän on pakko kohdata. Näin teki myös Jeesus Getsemanessa tai kuningas Daavid Adullamin luolassa. Ensimmäisen kerran pelosta puhutaan heti Raamatun alkulehdillä (1. Moos. 3:10). Rohkaisevaa on se, että kun taivaasta otetaan yhteyttä ihmisiin, niin aina kaikuu tuo ihana sanoma: älä pelkää (Mark. 16: 6).

Pelkoa on olemassa kolmenlaista. On Jumalanpelko, johon Raamattu meitä ohjaa. Se on yksi merkki oikeasta suhteesta Jumalan kanssa (Ps. 128:1). Sitten on terve pelko, joka varjelee meitä loukkaamasta itseämme turhaan sekä ns. muu pelko, jonka lähteet voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia.

Mitä pelko on? Se on halvaannuttava tunne, joka estää tai rajoittaa normaalin rakkauden, luottamuksen tai hyvänolon tunnetta. Pelolla on sitova ominaisuus (Snl. 29:25). Siksi se on saatanan väkevä ase meitä vastaan.

Psalmi 27 on pelon kohtaamisen psalmi, joka kertoo kuningas Daavidin peloista ja niiden voittamisesta. Tutustu hyvin tähän tekstiin. Daavid tiesi mistä apu löytyy elämän vaikeuksissa (j.1). Hän turvasi aina elävään Jumalaan. Uskolla ja pelolla on selkeä yhteys. Siinä missä toinen loppuu - toinen alkaa. Pelko voi olla myös tie lähemmäs Jumalaa, sillä se vie meidät etsimään Häntä (j.8). Hän antaa meille voiman - rakkauden ja raittiuden hengen pelon hengen sijaan (2. Tim. 1:7).

Daavidin elämän keskipiste oli Herra. Hän ei katsonut itseään, vaan Jumalaa. Siksi hän kykeni aina rohkaisemaan itsensä Herrassa (1.Sam. 30:6). Ps. 4: 6 hän kehottaakin luottamaan Jumalaan. Rukous nouseekin juuri luottamuksesta. Luottamus karkottaa pelkoa ja auttaa turvautumaan Elävään Jumalaan (j.1).

Pelon keskellä, painaudu sinäkin lähemmäs Jumalaa, sillä täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon
(1. Joh. 4: 18). Mooseksen pelätessä mennä faaraon eteen, Herra lupasi olla läsnä (2. Moos. 3: 12). Lähetyskäskyssä Jeesus lupaa olla läsnä (Matt. 28: 20). Luvatun maan kynnyksellä Jumala rohkaisee Joosuaa: Älä pelkää, en minä sinua jätä enkä hylkää (Joos. 1:5). Hän on läsnä myös sinun elämässäsi.

Mitä tämä Jumalan mielen mukainen mies sitten pelkäsi? Mitkä ovat ne järkevät pelon aiheet meidänkin elämään?

Hän pelkäsi menettävänsä Jumalan armon (jakeet 7 - 8). Daavid tunsi itsensä ja omat heikkoutensa.
Hän pelkäsi myös Jumalan hyväksynnän menettämistä (9 - 10), sillä Saul oli menettänyt asemansa tottelemattomuuden tähden. Kolmas pelon aihe oli johdatuksen menettäminen (11). Daavid tiesi mihin omat tiet johtavat (Batseba). Hän pelkäsi myös tappiota vihollisilleen, koska tiesi, että vain Herra voi antaa voiton taisteluissa (Fil. 4:13).

Psalmi päättyy Daavidin neuvoon: Odota Herraa (jae 14). Saarnaajien ruhtinas Spurgeon kirjoittaa: Odota Hänen ovellaan, odota Hänen jalkojensa juuressa nöyrtyen, odota Hänen pöydässään palvellen ja odota Hänen ikkunallaan toivoen. Koko elämäsi tulee siis olla Jumalan ilmestymisen odottamista. Lauluntekijän sanoin: Lähemmä Jeesus - Lähemmä vaan, kunnes Sun taivaassa kohdata saan. Odota Herraa ja muista: Hän ilmestyy aina oikealla tavalla - oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Luota Herraan, Sinun Jumalaasi!

Mika Turunen